Predikoivat funktiot ensimmäisessä kainunkielisessä romaanissa

Abstract

Tutkielmani tavoitteena on deskriptio kainun eli kveenin kielen predikoivista funktioista. Työ on tapaustutkimus: kuvaus perustuu toistaiseksi ainoaan laajaan kainun kielellä kirjoitettuun teokseen, porsankilaisen Alf Nilsen-Børsskogin vuonna 2004 ilmestyneeseen romaaniin Kuosuvaaran takana.

Osoitan tutkimuksessa, että kainun kielen predikoivat funktiot eli predikatiivi ja predikatiiviadverbiaalit eroavat sija- ja numerusvalinnoiltaan nykyisen yleissuomen predikoivista funktioista. Suurimmat erot löytyvät predikatiivien luokasta. Aineistoni predikatiiviadverbiaalit ovat sija- ja numerusvalinnoiltaan melko samanlaiset kuin nykysuomessa.

Kaikkein suurin ero on monikolliseen jaollistarkoitteiseen subjektiin viittaavan predikatiivin sijamuodossa. Kainun kielessä tällaisen predikatiivin prototyyppinen sija on aineistoni – sekä muitten olemassa olevien kainunkielisten tekstien – perusteella monikon nominatiivi, kun taas nykysuomessa se on monikon partitiivi: Lamphaat olthiin kesyt vs. Lampaat olivat kesyjä. Yksiköllistä jaollista subjektia luonnehtivan predikatiivin sijana vaihtelevat aineistossani nominatiivi ja partitiivi, nykysuomessa taas vain harvoissa tapauksissa on yksiköllisen jaollisen subjektin yhteydessä muu kuin partitiivipredikatiivi.

Vertailemalla aineistoni predikatiivia vanhan kirjasuomen ja kainun lähisukukielten predikatiiviin osoitan, että kainun ja eräiden muiden pienten itämerensuomalaisten kielten predikatiivin muoto on lähempänä vanhan kirjasuomen muotoa kuin nykysuomen muotoa.